Futishulluuden viemää

Kukaan tuskin enää ajattelee, että jalkapallon seuraaminen tosissaan ja innolla on pelkästään pikkupoikien touhua, josta pitäisi vieroittautua, kun pääsee miehen ikään. Futiksen seuraamisesta on tullut erityisesti viime vuosikymmeninä aikuisten intohimoharrastus, joka yhdistää sopivassa suhteessa viihdettä ja vakavampaa kiinnostusta peliin.

Netissä ja kentän laidalla

Futisfaniudessa on jotakin sellaista, jota ulkopuolisten on lähes mahdoton ymmärtää. Vaatii aikansa, että lajiin pääsee sisälle. Täytyy ymmärtää pelitaktiikka ja päästä jyvälle pelaajien pelityyleistä, joukkueiden dynamiikasta ja niiden persoonista. Fakta kuuluu: itä enemmän tietää, sen enemmän nauttii.

Joskus meno äityy fanien parissa raa’aksi, mutta ehdottomasti suurin osa on rauhaa rakastavia silloinkin, kun jännitys tiivistyy käsinkosketeltavaksi. Yksi faniuden parhaita puolia on yhteisöllisyys. Se ei tarkoita, että kannatettaisiin samaa joukkuetta, vaan sitä, että futisfani ymmärtää toista futisfania puolesta sanasta.

Fanituotteetkaan eivät ole pelkästään pikkujunnujen juttu, vaan omaa väriä voi leuka pystyssä ja rinta rottingilla tunnustaa vaikka fanituotteilla. Olipa oma joukkue sitten Liverpool tai joku muu, läjäpäin tuotteita löytää, kun vain käyttää nettiä sopivien saittien etsimiseen.

Futis yhdistää

Levottomina ja epävarmoina aikoina tarvitaan futiksen kaltaisia asioita, jotka tuovat erilaiset ihmiset saman asian äärelle yhteen. Silloin on mahdollista huomata, kuinka vahva voima yhteisöllisyys. Rakkaus samaan lajiin yhdistää enemmän kuin erilaisuus erottaa.

Futiksen vetovoiman lopullinen salaisuus on jäänyt tutkijoiltakin selvittämättä. Kenties se on mahdollisuus leikkiä ja olla tosissaan aikuisten maailmassa vielä täysi-ikäisenäkin. Muistaa, että itsellä on kyky jännittää ja innostua.