Fyysisen kunnon ylläpito on voimaa vaativissa nopeuslajeissa todella tärkeää, ja yksi nopeimmista pallopeleistä on jääkiekko. Kuten monissa muissakin lajeissa myös taito on tärkeää, mutta lajin fyysisyys ja jatkuvat kontaktit tekevät hyväkuntoisten pelaajien pelaamisesta huomattavasti helpompaa. Koska otteluaikataulu on kauden aikana suhteellisen tiukka, voi monille pelaajille olla vaikeaa pitää huolta omasta fysiikastaan tarvittavalla tavalla. Lisäksi hyvällä lihas- ja kestävyyskunnolla varustettu pelaaja palautuu rankasta treenistä ja otteluista helpommin kuin huonossa kunnossa oleva pelaaja. Hyvä fyysinen kunto ja fysiikka ovat tärkeitä kontaktien aikana, sillä pienikokoisemmat ja heikommat pelaajat ovat huonompia puolustamaan kiekkoa. Mitä kaikkea jääkiekkoilijan fysiikkaharjoittelussa tulisi huomioida niin, että se tukee pelaamista?
Voima- ja nopeusharjoittelu jääkiekkoilijalla
Voima- ja nopeusharjoittelun tulisi kuulua jääkiekonpelaajien treenivalikoimaan sekä kauden aikana että kesäkaudella, kun ollaan sarjatauolla. Voima- ja nopeustreenit kulkevat yleensä käsi kädessä, sillä molempia treenilajeja voidaan harjoittaa toisiaan lähestyvillä harjoitteilla. Kun puhutaan perinteisestä lihaskuntotreenistä, tulisi jääkiekkoilijan voima- ja nopeustreenin keskittyä lähtökohtaisesti jalkojen ja keskivartalon harjoitteisiin. Nopeusvoimatreenillä haetaan erityisesti luistelunopeuden ylläpitoa sekä räjähtävyyttä, joka on jääkiekon pelaajille tärkeää. Yläkropan lihaksista tärkeitä ryhmiä ovat olkapäät, rinta ja selkä. Näillä voidaan hakea sekä voimaa että nopeuden ylläpitoa myös esimerkiksi laukauksiin. Käytännössä kuitenkin laukaisuvoima lähtee keskivartalosta, ja punttitreeniä tärkeämpää siinä on tekniikka. Hyviä harjoitteita voima- ja nopeustreeneihin ovat ne perinteiset kyykyt, maastaveto, penkkipunnerrus, leuanveto ja rinnalleveto.
Kestävyyskunto ja peruskuntotreeni
Vaikka jääkiekko on yksi maailman nopeimmista lajeista, jossa vaaditaan ensisijaisesti voimaa, vaatii laji myös kestävyyttä. Jääkiekossa hyvällä kestävyyskunnolla varustettu pelaaja jaksaa pelata pidempään ja kovempaa, sekä palautuu kentällä tilanteiden välillä paremmin. Kestävyyskuntotreenillä haetaan ensisijaisesti parempaa hapenottokykyä. Pitkillä ja raskailla kestävyysharjoitteilla voidaan lisätä myös maitohappokestävyyttä, jolloin lihakset ovat pelitilanteen jälkeen nopeammin valmiina seuraavaan. Kesäkaudella yksi parhaista kestävyyskuntoa ja maitohappokestävyyttä kehittävistä lajeista jääkiekkoilijalle on pyöräily, sillä pyöräilyssä keskitytään alakropan lihasten työstämiseen. Pakarat, keskivartalo, reidet ja pohkeet saa helposti niin sanotusti hapoille pyöräilemällä, ja pitkillä lenkeillä myös kestävyyskunto paranee. Pyöriä ja tarvikkeita myy esimerkiksi Cykelkraft. Monet jääkiekkoilijat käyttävät pyöräilyä kesäkauden lajivalikoimassaan.